keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Kapinallinen - Outolintu -trilogia #2

Kirja on Veronica Rothin Outolintu -trilogian toinen osa, joten postaus sisältää viittauksia ensimmäiseen osaan. Suosittelen siis lukemaan tämän postauksen varauksella, jos sarja ei ole tuttu. 

Meillä on sama suru molemmilla. Meillä on sota sisällämme. Joskus se pitää miedät hengissä, joskus se uhkaa tuhota meidät.

Tris on selvinnyt perhettään kohdanneesta raa'asta hyökkäyksestä, mutta maksanut selviytymisestään kovan hinnan. Sodan uhka on silti käsin kosketeltavissa eri osastojen välillä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan ? Kuuluuko siihen Neljä ja heidän tempoileva rakkaustarinansa. Sitä Tris ei tiedä. Selvää on, että sodassa ja rakkaudessa on aina valittava puolensa.


Kapinallinen on asustanut kirjahyllyssäni yli vuoden päivät. Sen ostettuani vuosi sitten luin kirjaa vajaaseen puoleen väliin asti, enkä tiedä mitä sitten tapahtui. Muistaakseni spoilaannuin hieman sarjan viimeisen osan suhteen ja aloin pelätä kirjan jatkamista. Elokuvan kävin kuitenkin katsomassa ja se olikin mielestäni mahtava. Kirja jäi silti yhä hyllyyn ja minua hävetti, etten todella ollut lukenut tätä tällä hetkellä melko isollakin nimellä kulkevaa sarjaa, vaikka sen kokonaan omistan sekä suomeksi ETTÄ englanniksi. Nyt heinäkuussa otin vihoin itseäni niskasta ja luin tämän.

Aloitin kokonaan alusta, vaikka olinkin puoliväliin lukenut ja minulla oli elokuva tukenani. Kapinallinen alkaa melkein suoraan siitä, mihin Outolintu jäi. Rothin teksti on monipuolista ja mukaansatempaavaa, joten matkamme taittui nopeasti. Trisin kuulustelun kohdalla aloin kuitenkin taas ahdistua ja hikeentyä, sillä niille tienoille olin juuttunut silloin kauan sitten. Pinnistelin silti eteenpäin ja johan alkoi rytistä.

Kapinallinen käänsi ympäri kaiken sen, mitä aiemmin odotin. Se ei noudattele tuttua polkua, vaan saa lukijan leuan loksahtamaan. Kaikki se tuttu ja turvallinen johon on ensimmäisen kirjan aikana ehtinyt rakastua, uhataan vetää kuin matto jalkojen alta.

Elokuva pysyi mielessäni koko kirjan ajan ja alun tapahtumat olivat pääasiassa tuttuja ennestään.
Puolivälistä eteenpäin vastaani tuli kokoajan uusia tapahtumia ja asioita. Olin erittäin hämmentynyt, miksi en tiedä tällaista tai mikä tuo sitten on ?
Kirjan loputtua olin kuin puulla päähän lyöty ja minulle tuli erittäin selväksi, ettei elokuva noudattele kirjan loppupuolta LAINKAAN. Koin sivu toisensa jälkeen pienimuotoisia sydänkohtauksia. Elokuvassahan oli kaikki aivan väärin ! Vaikka pidin kyllä elokuvan "osastosimulaatiosta" joka Divergentin on läpäistävä jotta tieto avautuu, olen kuitenkin pöyristynyt siitä, miten pielessä kaikki asiat elokuvan lopussa ovat. Nyt pelkään ihan todella kovin Uskollisen elokuvaversiota ja sitä, mitkä kaikki faktat siinä sössitään.

Kirjana Kapinallinen oli kuitenkin todella hyvä ja se johdattelee lukijaa kokoajan eteenpäin. Tietoa tulee valtavasti lisää ja pohdin pitkin kirjaa, että mitä enää voi tapahtua ? Mitä uutta Rothilta löytyy taskustaan, että hän saa tarinaan vielä yhden uuden kirjan ? Tappeluilta ja ammuskeluilta ei vältytty, ihanien henkilöiden kuolemasta puhumattakaan.

Trisiä ja Tobiasta oli edelleen viihdyttävää seurata. Heidän suhteensa pyörii pitkälti juoksemisen ja tappelemisen ympärillä, joten muutamat rauhalliset hetket ovat ilot lukijalle.

Trisin luonne kävi Kapinallisen aikana mielestäni ajoittain hiukan ärsyttäväksi. Kuusitoistavuotiaaksi ja Vaatimattomasta lähtöiseksi ( olkoonkin vain Divergentti ) hän on välillä naurettavan kovapäinen. Hän ei omaa minkään sortin itsesuojeluvaistoa, eikä ajattele läheistensä tunteita tai kuuntele ketään yrittäessään pelastaa maailman. Se alkaa muutaman kerran jälkeen hieman raivostuttaa.

Yhteenvetona sekavasta avautumisestani, Roth kirjoittaa edelleen vaikuttavasti ja Kapinallinen suorastaan pakottaa lukemaan sarjan päätösosan, Uskollisen mahdollisimman pian.

ARVIO:   4/5

Kirjailija: Veronica Roth
Alkuperäisteos: Insurgent
Kustantaja: Otava
Kääntäjä: Outi Järvinen
Vuosi: 2013
Sivuja: 381
Mistä: Omasta hyllystä
Haasteet: Kirjankansibingo - Kasvi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti