lauantai 16. toukokuuta 2015

Pitch Perfect 2


Ohjaaja: Elizabeth Banks
Maailman ensi-ilta: 15.5.2015
( Vegas premiere 20.4.2015 )
Pääosissa: Anna Kendrick, Skylar Astin, Rebel Wilson...




PITCHES I'M BACK ! Heh. En millään malttanut odottaa montaa kuukautta leffan ilmestymistä dvd:lle tai nettiin, vaan todellakin kävin tänään sen katsomassa. Olisin mennyt jopa ensi-iltaan, mutta seuralaiseni menojen vuoksi jouduin tyytymään tämänpäiväiseen. Niinkuin se olisi muka kamalaa.

Pitch Perfect 2 kertoo Bellojen elämästä yliopistouransa seniorivuonna. Heidän esityksensä itse USA:n presidentille menee totaalisesti mönkään, kun Fat Amyn housut repeävät hänen roikkuessaan lavan katosta, eikä hänellä ole alla rihman kiertämääkään ja...
Belloilta evätään kilpailulupa yliopistotasolla, eivätkä he saa enää etsiä riveihinsä uusia jäseniä. Barden Bellas vaikuttaa siis tulleen tiensä päähän. Ainoa jäljellä oleva keino on osallistua Kööpenhaminassa järjestettäviin A-Cappellan MM-kisoihin ja voittaa. Silloin Bellat saisivat oikeuden jatkaa ryhmänä ja kisata kotimaassaan. Ainoana ongelmana on, ettei USA ole voittanut MM-kisoja ikinä, sillä vastassa on kivenkova saksalaisjoukkue. Ryhmä on siis todella kovassa paikassa ja ryhmän keskittymistä sotkee Becan pitkäaikainen haave päästä tuottajaksi ja se, että yhteinen soundi on hävinnyt. Apua saadaan kuitenkin Belloihin mukaan haluavalta perilliseltä, Emilyltä ja Aubreyn luotsaamasta yhteishengen kohottamisleiristä, jolla sattuu ja tapahtuu. Fat Amyllä on myös ongelmia oman rakkauselämänsä kanssa.

Olen todella hypettänyt ensimmäistä Pitch Perfectiä nyt muutaman päivän, kun sen torstaina (?) katsoin. Ajoitus oli täydellinen, sillä tuskin olisin muuten mennyt katsomaan toista osaa.
Ykkösen nähtyäni tiesin suurin piirtein mitä odottaa. Musiikki ja kummallinen mutta toimiva huumori olivat kantava voima tässäkin elokuvassa. Olen totaalisesti menettänyt sydämeni a-cappellalle. Varsinkin saksan Das Sound Machinen tummanpuhuvat coverit olivat uskomattomasti toteutettuja ja saivat minut vain tuijottamaan hiljaa.

Juonellisesti Pitch Perfect 2 on selkeästi jatko-osa ja tapahtumista ilmenee satunnaisesti että niitä on jouduttu keksimällä keksimään. Se ei kuitenkaan haitannut katsomista, kun vain pyrki nauttimaan musiikista.
Loppupeleissä idea kuitenkin oli varsin toimiva ja oli erittäin piristävää nähdä kuinka elokuvaa oli viety USA:n ulkopuolelle.

Suurin pettymys minulle oli Becan ja Jessen suhde, NYYH ! Ensimmäisen elokuvan tapahtumista oli ilmeisesti kulunut kolme vuotta ja nämä kaksi ovat yhä onnellisesti yhdessä. Se on toki kyllä mukavaa, mutta olisin kaivannut heidän suhdettaan hiukan enemmän esiin. Tässä elokuvassa ei näkynyt juurikaan suhdedraamaa ( paitsi Fat Amyn kohdalla, haukoin henkeäni leffateatterissa ) ja sen suurena fanina olisin sitä kaivannut. Muutenkin ihanaa Skylar Astinia oli ruudussa aivan liian vähän, pöh !
Virkistävää oli kuitenkin ensimmäisen elokuvan luuserin, Benjin, ja Emily-fuksin välinen suhde, joka tosin kehittyi hiukan nopea oloisesti.

Näyttelijävalintoihin minulla ei ole muutakuin positiivista sanottavaa. Jokainen roolisuoritus oli erittäin rento ja osaava. Inhoan katsoa elokuvia joissa tekisi vain mieli kysyä näyttelijältä että hei, onko kaikki ihan okei ? Tämä elokuva kuitenkin toimi ja viihdytti ensimmäisistä sekunneista loppuun asti.

Yhtenä tästä on pakko mainita postauksessa - juttuna on kyllä ne kaksi a-cappella kommentaattoria jotka pyörivät kuvioissa alusta loppuun asti, enkä edes muista heidän nimiään. Nämä kaksi moittivat ja vääntävät vitsiä kaikesta josta sitä on vain mahdollista keksiä. Muutaman kerran teki mieli heittää valkokangasta vaniljadonitsilla jotta olisivat hiljaa, mutta nauroin kuitenkin päälle.

Kaiken kaikkiaan Pitch Perfect 2 oli mielestäni toimiva ja pirteä kokonaisuus. Todella katsomisen arvoinen ja minulle jäi tästä jatko-osasta erittäin hyvä mieli.


ARVIO:  4/5



Tässä vielä upea saksalaisryhmän näyte mm-finaalista. Taidankin olla Das Sound Machinen fani Bellojen sijaan ! :D


--- Tällähetkellä muuten olen yövierailulla samaisen ystäväni kotona ja olemme suorittamassa henkisesti ja fyysisesti rankkaa rupeamaa. Molemmat olemme kovia Twilight-faneja menneiltä vuosilta ja totesimme, että olisi hauskaa katsoa kaikki viisi elokuvaa putkeen. Ensi yö on siis pyhitetty sille, laskimme että projekti vie yhteensä reilut 10 tuntia. Tällä hetkellä olemme jo itseasiassa hyvässä vaiheessa, Uusikuu lähentelee jo loppuaan. Vahvoja hermoja silti tarvitaan. Ehkäpä kimallan huomenna.

Pus, Innarina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti